perjantai 29. heinäkuuta 2011

Kolme viikkoa ennen koulun alkua

Menin sitten kuitenkin tänä aamuna vaa'alle, vaikka olin ajatellut, että menen seuraavan kerran vasta maanantaina. No, se oli 58,6. Jea. Olin jossain määrin pettynyt, vaikka osasinkin jotain tällaista odottaa. Olen tehnyt niin pitkiä työpäiviä, että en ole juuri ehtinyt liikkumaan. Lisäksi takana on viimeviikon ja tämän viikon maanantain epäonnistuminen. Vaikka pettymys onkin aika kova, täytyy muistaa, että olen tiputtanut kuitenkin toukokuusta sen kolme-neljä kiloa, eikä paino ole aikaisemmilla kerroilla, kun olen yrittänyt laihduttaa, ikinä pysynyt pitkään alle kuudenkymmenen. Eli nyt on vain oltava sitkeä, vaikka tuntuukin välillä siltä, että laihdunko muka edes vain lihonko vain?

Eilen olin siis kaverin luona kylässä, ja oli tosi kiva ilta (onpahan elämässä muutakin kuin vain laihduttaminen)! En ole näitä ystäviä tuntenut vielä kovin pitkään, mutta sen verta mitä olen nyt heihin vuodessa ehtinyt tutustua, niin pidän heistä kovasti ja he ovat hauskaa seuraa. E:kin oli paikalla, he ovat yhteisiä kavereitamme siis. Myös loppuillasta oli mukava kävellä E:n kanssa kahdestaan yhtämatkaa kotiin. Hän ei ole isossa porukassa niin puhelias (kuin minä esimerkiksi), mutta kun olemme kahdestaan hän on melkein kuin toinen ihminen. Minusta alkaa myös tuntua siltä, että hän kokee minun olevan turvallinen ihminen, jonka kanssa hän hänen on helppo olla, ja jonka kanssa hän myös haluaa jakaa asioitansa.

Syömisetkin hanskasin kunnialla, tarjolla oli piirakkaa, karkkia ja suklaata, mutta en edes maistanut mitään. Toivon, siis todellakin toivon, että jos järjestelmällisesti pystyn noista kieltäytymään jatkossakin, enkä ryyppääkään liikaa, että jo pelkästään tällä menetelmällä ja terveellisesti syömällä ja kohtuullisesti liikkumalla pikkuhiljaa laihtuisin ilman sen suurempia nälkäkuureja. Pakko kyllä sanoa, että täysin ilman herkkuja en vain pysty olemaan, mutta onneksi pystyn tekemään itselleni stevialla makeutettuja karppiherkkuja.  Viimeaikoinani herkkuinani ovat myös olleet pähkinät ja siemenet. Välillä jopa rupean miettimään, että syönköhän niitä liikaa. Annokset ovat kuitenkin mielestäni pysyneet todella kohtuullisina, (tyyliin 1 rkl) että jos niitä n. 30g päivässä syön jää kilokaloritkin niistä kuitenkin alle 200:n.

Tänään tiedossa syntymäpäiväjuhlat! Muistin ottaa pakastimesta "omat eväät" sulamaan, mutta en muistanut laittaa viinipulloa jäähtymään. Ehkä tämä on enne? Tajusin nimittäin vasta tänään, että jos haluan mennä lauantaina ja sunnuntaina salille, kompensoidakseni löysää arkiviikkoa, en voi vieläkään oikeastaan juoda mitään alkoholia. Vaikka etukäteen päättäisi, että "juon vaan pari", niin käytännössä tätä on kuitenkin vaikea toteuttaa käytännössä. Yksi hyväksi havaitsemani kikka kuitenkin toimii hyvin: ostan etukäteen pullon vissyä. Juhlissa kaadan lasini melkein täyteen vissyvettä, ja vain ihan 1/5 tai 1/6-osaa boolia. Näin ei tarvitse olla täysin raivoraittiina, voi juoda koko illan, eikä myöskään tarvitse olla tyhjin käsin.

Päivähaasteet eivät ole menneet ihan niin hyvin kuin olisin toivonut. Minulla ei ole juuri ollut aikaa kuunnella itsesuggestionauhaa, itsetunnonkohotuslauseitakin olen toistanut vain kerran tai kaksi päivässä. Viikonloppuna tämän ei ainakaa pitäisi jäädä ajasta kiinni, joten toivottavasti pärjään paremmin.




Tänään pysyn vahvana herkkutarjoiluista huolimatta!!

1 kommentti: