Lauantai-iltana mä en kaipaa sua

Itsesuggestio kuunneltu tänään ja eilen. Meen E:lle yökylään jahka pääsen töistä kotiin. Tuntui ihan hauskalta, kun E tänään pyysi minua sinne. Alan kuitenkin kyynistyä koko jutun suhteen hyvää vauhtia. Nytkin mietin, jaksanko vaivautua sinne, vai jäisinkö mieluummin kotiin nukkumaan? Tietty oon menossa sinne, mutta tämä, et mua ei yksinkertaisesti enää kiinnosta niin paljoa, on silti uutta mulle. Tokihan mun mielialat vaihtelee, mut pienikin muutos kohti hieman itsenäisempää ja itsevarmempaa suuntaa on edistystä mulle. Oon aika varma, et tää uusi itsesuggestio auttaa mua jonkinlaisen henkisen kasvun alkuun. Yritän keskittyä positiivisiin asioihin mindfullnessin avulla. Enemmän mindfullnessia, vähemmän ahdistusta. Vähemmän ahdistusta, vähemmän tarvetta tarrautua kehenkään.